Eli tälläista on viikon verran kuulunu meille. Ensin avomieheni tuli kipeäksi ja sitten minä. Tänään kävin yksityisellä tutkituttaan et mikä vaivaa ja syyksi ilmeni keuhkoputkien tulehdus.

Olen hyvin vihainen ja turhautunut, koska jo alku viikosta kävin opiskelijaterveydenhuollossa. Sillon en päässyt lääkärin puheille vaan terkkari kysy et mikä minua vaivaa ja paljon haluan saikkua. Siinä olin vähän ällikällä lyöty että niin ku

mitä!?!?! Terkkari lohdutteli että syö buranaa ja jos kahen viikon päästä jatkuu niin tule uudestaan. Mutta onneksi nyt lääkitys on kunnossa ja olo alkaa parantua. Eli olen ylpeä itsestäni kun olen valvonut koko päivän!!! Muutaman päivän ajan ehdinkin olemaan vuorokaudesta pari tuntia hereillä. :)

Onneksi siis minulla on maailman ihanin avomies, joka on urhoollisesti kantanu minua sohvalta sänkyyn kun olen yhtäkkiä simahtanut. Joka on kiikuttanut minulle mieluhalujen mukaista ruokaa, kuten kiinalaista. Ja joka pakotti minut tänään menemään lääkärille... Pakottaminen oli oikeasti pakottamista, meinasi nimittäin että muuten ei tuu töistä kottiin nukkuun vaan menee äidillensä yökylään :)

Toivottavasti teillä ollaan terveempinä kuin meillä :)